Jaakko Impola -

Laillistettu rahan väärentäminen

  • Mitä pienempi varantovaatimus, sitä enemmän rahaa voidaan luoda talouteen. Jos varantovaatimusta kiristetään rahan määrä vähenee
    Mitä pienempi varantovaatimus, sitä enemmän rahaa voidaan luoda talouteen. Jos varantovaatimusta kiristetään rahan määrä vähenee
  • Rahan arvon laskeminen 50 vuodessa eri inflaatioprosenteilla.
    Rahan arvon laskeminen 50 vuodessa eri inflaatioprosenteilla.
  • Suomen valtion korkokulut 1990-2014.
    Suomen valtion korkokulut 1990-2014.
  • BKT kasvaa, mutta ihmisten kokema hyvinvointi ei. Tosin BKT:kaan ei enää kasva.
    BKT kasvaa, mutta ihmisten kokema hyvinvointi ei. Tosin BKT:kaan ei enää kasva.

(Lisäys 14.2.2015 Rahakerroinmalli on vanhentunut, eikä päde hyvin nykyseen talousjärjestelmään. Pankeilla ei ole käytännössä mitään rajoitusta kuinka paljon ne voivat luoda rahaa. Esim. UK:ssa reservivaatimus on 0%. Vakavaraisuusvaatimuksetkin ovat vähän kyseenalaisia.)

 

Jos rahanluontioikeutta ei palauteta valtiolle millään poliittisella päätöksellä ei ole mitään merkitystä.

 

Kaikki raha luodaan nykyään velan kautta yksityisissä pankeissa. Jos kaikki velat maksettaisiin pois meillä ei olisi rahaa! Toisin kuin yleisesti luullaan pankit eivät lainaa talletuksia vaan luovat uutta rahaa varantoa vastaan, jonka lainaavat keskuspankista. Pankit voivat tosin ensin luoda lainan ja hankkia varannon jälkikäteen. Joissain maissa koko varantoa ei edes tarvita.
 
Se joka luo uutta rahaa saa vastikkeetonta hyötyä. Rahan luojaa kannattaa verrata rahan väärentäjään. Rahan luoja ei tee mitään työtä, jotta tuottaisi hyödykkeitä tai palveluita, mutta laimentaa kaikkien muiden käyttämän rahan arvoa. Jo kuninkaat aikoinaan sekoittivat arvottomampia metalleja kolikoihin luoden näin vastikkeettomasti vaurautta itselleen. Rahan luoja varastaa muilta.
 
Mitä enemmän pankit lainaavat, sitä enemmän rahan(velan) määrä lisääntyy ja sitä enemmän ne saavat korkotuloja. Pankeilla on siis kannustin ajaa lainaamisensa lähelle varantovaatimuksia. Pankki kuitenkin kaatuu jos se ei täytä varanto- ja vakavaraisuusvaatimuksiaan. Systeemi on siis rakenteellisesti inflatorinen ja altis kriisiytymään. 

 

Kun kaikki raha syntyy talouteen velkasuhteena josta vaaditaan korkoa, on järjestelmän pakko kasvaa eksponentiaalisesti, koska korkoon vaadittavaa rahaa ei luoda missään vaiheessa.

 

 

Nyt luodaan varantoja vastaan "V" velka, mutta ei luoda "K" korkoa. Eli nyt on "V", josta pitäisi maksaa "V + K". "V = V + K" on epätosi. Korko pitää yleensä maksaa tulevaisuudessa, joten rahan kiertäessä taloudessa velka on teoriassa maksettavissa korkoineen. Koko talouden mittakaavassa tämä ei toteudu, koska aina joku säästää rahaa tai ei kykene maksamaan velkaansa. Toisin sanoen rahan(velan) määrän on kasvettava koko ajan, jotta entiset lainanottajat saisivat korkonsa maksettua. Tästä syystä tarvitsemme ikuista (eksponentiaalista) kasvua. On tärkeää huomata, että kun laina maksetaan takaisin velka poistuu ja täten myös rahan määrä pienenee.

 

Inflaatio, deflaatio ja velkadeflaatio

 

Inflaatio tarkoittaa rahan määrän lisääntymistä ja/tai rahan arvon alenemista. Rahan määrä  pyrkii kasvamaan osittaisvarantoperiaatteella toimivassa taloudessa koko ajan. Mitä enemmän pankit lainaavat, sitä enemmän rahan määrä lisääntyy ja sitä enemmän ne saavat korkotuloja. Pankeilla on siis kannustin ajaa lainaamisensa lähelle varantovaatimuksia. Pankki kuitenkin kaatuu jos se ei täytä varantovaatimuksiaan. Joten systeemi on rakenteellisesti inflatorinen ja altis kriisiytymään. Inflatorisessa systeemissä jokainen säästäjä on pakotettu spekuloimaan ja sijoittamaan, koska talletuskorot eivät välttämättä pärjää inflaatiolle. Tästä tulee myös yksi vaatimus sille, miksi työntekijöiden on kiristettävä työtahtia. Pääomalla spekuloiville on taattava voitot. Toisaalta ei ole mitään järkeä säästää, koska rahan arvo koko ajan alenee. Tämänhän näkee jokaisen sektorin velkaisuudesta. Niin valtio, yritykset kuin yksityishenkilötkin ovat ennätysvelkaisia. Kasvu sinänsäkin on mahdotonta ilman jonkun velkaantumista ja velkamäärän kasvamista johtuen juuri rahan velkaluonteesta.

 

Deflaatio tarkoittaa rahan määrän vähenemistä ja/tai rahan arvon lisääntymistä. Deflaation voisi ajatella niin, että jos rahan määrä pysyy samana ja palveluiden ja hyödykkeiden määrä kasvaa niin rahan arvo nousee. Eli samalla palkalla saat enemmän hyödykkeitä ja palveluita. Deflaatio kannustaa säästäväisyyteen.

 

Deflaation voi myös saada aikaan rahan määrää vähentämällä. Käytännössä nykyisessä velkapohjaisessa taloudessa tämänkaltainen deflaatio uhkaa koko talousjärjestelmää ja kutsuisin sitä velkadeflaatioksi. Kun pankit ovat vakavaraisuutensa rajoilla ne eivät voi enää myöntää lainoja, joten rahan määrä lähtee laskemaan, koska vanhoja lainoja kuitenkin maksetaan pois. Niin sanotulla laskukaudella pankit eivät myöskään myönnä lainaa helposti, ainakaan P&K-yrityksille ja asuntovelallisille. (Velka)Deflaatio on siis haitallinen lähinnä nykyisessä talousjärjestelmässä, jossa raha luodaan velkana.

 

Väite hintavakaudesta

 

Monesti esitetty väite, että inflaatio takaisi vakautta on uskomaton. 2% inflaatiota pidetään ihanteellisena. Tämän 2% inflaation voi kyllä ymmärtää, kun ymmärtää rahan velkaluonteen. Sitä on kuitenkin vaikeaa ymmärtää, kun katsoo rahan arvon alenemista. 2% inflaatiolla raha on menettänyt puolet arvostaan 34 vuodessa. 4% inflaatiolla raha menettäisi puolet arvostaan 17 vuodessa. Kuuden prosentin inflaatiolla puolittumiseen menisi vain 11 vuotta. Kuka hyötyyy rahan eli inflaation luonnista? Vain yksityiset pankit. Katso kuva 2.

 

Kyseenalaistaisin virallisen tilaston inflaatiosta. Sähkön hinta on kaksin-kolminkertaistunut muutaman vuoden sisään. Arvonlisäveroa on nostettu pari kertaa. Polttoaineen, öljyn ja ruuan hinta ovat nousseet. Kiinteistö-, auto- ja alkoholiveroja on korotettu jne. Kaikki välttämättömät palvelut ja hyödykkeet ovat varmasti nousseet enemmän kuin virallinen lukema inflaatiosta kertoo. Nytkin ollaan nostamassa monia veroja.

 

Missä olosuhteissa kaiken varallisuuden arvon laimentamisen voisi kuvitella olevan järkevää? Ehkä jos valtio loisi rahaa infrastruktuuriin, vanhustenhuoltoon, päiväkoteihin ja muihin kaikkia hyödyttäviin kohteisiin se voisi olla perusteltua. Kuitenkin kyse olisi piiloverosta, kaikkiin kohdistuvasta tasaverosta. Tästä hyötyisivät he, jotka ensimmäisenä saisivat uutta valuuttaa.

 

Rahan tulisi olla vain vaihdon väline. Rahalla tulisi olla vain välinearvo. Sen ei pitäisi olla arvo sinänsä. Nyt se on arvo sinänsä. Rahaa haalitaan vain sen itsensä vuoksi ja sen tuoman vallan sekä statuksen vuoksi. Rahaa tehdään rahalla reaalitaloudesta irrallaan olevassa uhkapelissä. Jos elämän korkeimmaksi arvoksi otetaan kritiikittömästi vain rahan haaliminen ja kaikki muut asiat muokataan tukemaan tätä päämäärää ollaan väärällä tiellä.

 

Valtio voisi luoda rahan ilman velkaluonnetta. Silloin raha toimisi vaihdon välineenä, kuten sen pitääkin. Jos taloudessa olisi miljoona rahayksikköä niin väitän, että se riittäisi. Hinnat vain muuttuisivat. Eläisimme laskevien hintojen maailmassa. Ostovoimamme kasvaisi koko ajan, koska koko ajan tuotetaan uutta. En usko, että laskevien hintojen vuoksi ihmiset jättäisivät syömästä, liikkumasta ja ostamasta tavaroita. Kyllä ihmiset ostavat sen mitä oikeasti tarvitsevat. Turhaa kulutusta varmaan saisikin jäädä pois. Jos välttämättä haluttaisiin pitää hinnat samassa kuin hetkenä x, niin tietysti valtio voisi lisätä rahan määrää tarvittavan verran. Ihmisten pitäisi kuitenkin ymmärtää mitä tämä tarkoittaa. Se laimentaisi kaikkien varallisuuksien arvoa ja toimisi piiloverona.

 

Jos valtio loisi valuutan, jota käytämme meidän ei tarvitsisi maksaa korkokuluja ulkomaisille pankeille. Käytännössähän maksamme tyhjästä. Oman keskuspankin avulla voisimme itsekin luoda oman valuuttamme, tyhjästä. Se mikä valuutan arvo on, riippuu siitä montako rahayksikköä on kierrossa.

 

Nyt olemme menettäneet 1990-luvulta tähän päivään 74126 miljonaa euroa pelkkinä korkokuluina. Aikaisempia kuluja ei Suomen pankin nettisivuilta ole saatavilla. Hulluinta aikoinaan 1980-luvulla oli, että valtio otti velkaa ulkomailta, vaikka meillä oli vielä omakin valuutta käytettävissä.

 

 

Ikuisen kasvun matemaattinen mahdottomuus

 

On hyvä huomata, että mikä tahansa systeemi, jonka pitää kasvaa tietyn prosenttiosuuden jollain aikavälillä kasvaa eksponentiaalisesti.

 

Esimerkiksi miten käy jos jokin yritys pyrkii kasvamaan 10% vuodessa. Mitä jos yksittäinen työntekijä yrittää parantaa työtehoaan 10% vuodessa. Noin kuudessa vuodessa yksittäisen työntekijän tulisi tehdä työtehtävänsä puolet nopeammin. Koko vuoden työ vain puolessa vuodessa. Onko siis minkään yrityksen 10% kasvuprosentissa mitään mieltä? Viiden prosentin kasvuprosentin saamiseksi työtehtävät pitäisi tehdä puolet nopeammin noin 13 vuodessa.

 

Muutenkin hyvinvoinnin mittaaminen pelkästään taloudellista aktiviteettia eli bruttokansantuotetta mittaamalla on vähintäänkin typerää. Nythän ollaan sotateollisuuteenkin sijoitettavia varoja laskemassa investoinneiksi! Mikähän mahtaa olla takaisinmaksuaika? Ilmeisesti paljon puhuttua talouskasvua yritetään  valheellisesti saada käyntiin BKT uudelleen määrittelemällä. Samaan tapaanhan on työttömyyttäkin pyritty vähentämään.

 

Parempia mittareita on kuitenkin jo olemassa. Näitä ovat "aidon kehityksen indeksi"(GPI) ja "kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi"(ISEW).

http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-11-12_002.html?s=0#6

Näiden mukaan kehityksemme on kääntynyt laskuun jo noin 20 vuotta sitten. On sinänsä murheellista, että mittaamme hyvinvointia väärällä mittarilla. Sitenhän kaikki toimenpiteetkin asioiden parantamiseksi ovat helposti vääriä. Sama asia jos olisimme kuumeessa ja katsoisimme ulkolämpömittaria.

 

Loppuun vielä finanssimaailmaan pesiytyneistä johdannaisista. Johdannaisilla ja mitä ihmeellisimmillä finanssi-instrumenteilla koko maailman talousjärjestelmä on saatu vielä enemmän sekaisin kuin mitä se olisi pelkästään jo sinänsä haitallisen osittaisvarantoperiaatteen ja rahan velkaluonteen mukaisesti. Johdannaisilla on keinoteltu ruuan ja öljyn hintaa ja ne olivat laukaisemassa viimeisintä lamaa. Johdannaiset voitaisiin kieltää kokonaan. On arvioitu, että johdannaisten arvo on noin kymmenen kertaa koko maailman BKT. On erittäin todennäköistä, että iso osa johdannasista on täysin arvottomia, ja täten aiheuttavat pankeille ongelmia, jotka lopulta sosialisoidaan ja maksetaan veronkorotuksina sekä inflaationa.

Tämä on huomattu USA:ssa jo 1936:

"In 1936, however, Congress recognized that there should never be more speculators in the market than real producers and consumers. If that happened, prices would be affected by something other than supply and demand, and price manipulations would ensue."

http://www.rollingstone.com/politics/news/the-great-american-bubble-mach...

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Vertaus rahan luomisen ja rahan väärentämisen välillä on pätevä, mutta miten tilanne muuttuisi, jos rahan loisikin valtio? Sama vertaus olisi edelleen yhtä pätevä.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

Mielestäni olen vastannut siihen yllä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jos tarkoitat, että valtio loisi rahaa vain yhden kerran ja tietyn rajallisen määrän, niin en millään pysty uskomaan, että niin todella tapahtuisi.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #6

Se, että mikä taho määrittelee rahan määrän onkin kaikkein vaikein kysymys. Nykyistä tilaa huonompaan suuntaan tuskin voimme mennä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Entä jos jätettäisiin pankit välistä pois?

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

Ainakin oikeus luoda rahaa voitaisiin ottaa pois.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän nykytekniikalla enää rahakaan tarvita.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #5

Kyllä se raha on kätevää, kunhan se säilyttää paikkansa vaihdon välineenä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Miten niin kätevä? Nykyisinhän kun informaatio kulkee valon nopeudella mitään vaihdon välinettä ei tarvita, kaupat voidaan rekisterida suoraankin.
Ajattele miten kalliiksi rahan pyrittäminen tulee.

Jukka Mäkinen

"Esimerkki. Jos pankilla on varoja 1000 euroa niin pankki voi lainata ulos 99%, eli 990 euroa. 1% eli 10 euroa jäi varannoksi. Uutta rahaa syntyi 990 euroa, pelkkää kirjanpitomerkintää vastaan. Nyt toinen pankki voi käyttää tätä 990 euroa varantonaan ja lainata 980,1 euroa, jättäen 9,9 euroa varannoksi jne. Katso kuva 1."

Hetkinen.
Jos lähtötilanne on se että pankilla on varoja 1000 euroa, niin eikö silloin pankki voi lainata ulos 99 0000 euroa prosentin varannolla.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Pankki voi lainata tasan niin paljon kuin löytyy luottokelpoisia velallisia. Luottokelpoisuus on täysin pankin itsensä määriteltävissä. Kuten tapahtui ameriikan ihmemaassa subprime lainoissa. Rahaa lainattiin lähes kaikille jotka ymmärsivät pyytää. Ja loppu on historiaa jota kirjoitetaan edelleen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tarkennuksena täytyy huomauttaa, että pankit eivät suinkaan itse vapaaehtoisesti päättäneet lainata "lähes kaikille, jotka ymmärsivät pyytää", vaan ne pakotettiin siihen lainsäädännöllä. Community Reinvestment Act ja siihen tehdyt lisäykset painostivat sakkojen uhalla pankkeja lainaamaan henkilöille, joille ne eivät kenties muuten olisi lainaa myöntäneet.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

Sittenhän pankit paketoivat nämä roskalainat ja myivät voitolla eteenpäin. Tiesivät myyvänsä paskaa, mutta paketoivat ne AAA-luottoluokituksen paketteihin.

Onko kukaan vieläkään vankilassa USA:ssa talouskriisistä?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #11

Monimutkaisiin johdannaisiin paketoimisen (en tiedä oliko niillä tai kuinka monella niistä oli AAA-luottoluokitus) aiheutti lisäsääntely. Koska pankit oli pakotettu myöntämään turhan riskipitoisia lainoja, ne yrittivät tietysti pienentää riskejä myymällä näitä lainapapereita eteenpäin. Esimerkiksi julkisesti hallinnoidut asuntolainayhtiöt Freddie Mac ja Fannie Mae, joita kassavarantovaatimukset eivät koskeneet, ostivat näitä lainoja ja siten omalta osaltaan kannustivat pankkeja holtittomaan luotonantoon. Tilannetta yritettiin korjata sääntelemällä lainojen jälkimarkkinoita, ja se taas johti entistä monimutkaisempiin johdannaispaketteihin, joiden todellista riskitasoa oli vaikea tai mahdotonta arvioida.

Vankilaan kriisistä tuskin ketään saadaan. Lainsäätäjiä ei yleensä koskaan saada vastuuseen teoistaan, ja pankit luultavasti noudattivat tai ainakin yrittivät noudattaa yhä monimutkaisempaa lainsäädäntöä parhaansa mukaan.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #12

No, koko pankkijärjestelmä on luonnostaan konkurssissa ja rahan velkaluonne pitäisi poistaa. Luonnostaan konkurssissa, koska suhteellisen pienetkin nostot pankeista saavat ne maksukyvyttömiksi. (Kts käsite "bank run", talletuspako)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Miten jatkuva taloudellinen kasvu olisi muutoin mahdollista?

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #16

Pelkkää laskentatekniikkaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Tarkoitatko, että taloudellinen kasvu on pelkkää laskentatekniikka? Vaikka BKT:n määrä riippuu lasketatavasta, en sanoisi ihan niinkään. Kaatopaikat ovat talouskasvun konkreettinen mitta.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #18

Pelkkää laskentatekniikkaa.
Kyse ei ole suinkaan "fyysisestä reaalitaloudesta" vaan rahataloudesta. Inflaation mukana käytössä kiertävän rahan ja velan määrä kasvaa, ja samalla laskennallinen talous kasvaa. Suuri osa taloudesta on finanssitaloutta. Pankit tekevät tulosta, mutteivat paljoa kasvata kaaotpaikkoja.
Esimerkiksi suurin osa Yhdysvaltojen "talouskasvusta" - oikeastaan koko laskennallisesta taloudesta - on pelkkää bittien pyörittelyä spekulaattoreiden kesken.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Näinhän se on, mutta valitettavasti kaatopaikkakuormatkin kasvavat eli luonnonvarojen tuhlaus ja tuhominen lisäntyy.

Petteri Sahinjoki

Hyvä blogikirjoitus Jaakko.

Rahanväärentämistä se minunkin mielestäni on. Jo se, että tämä oikeus on annettu yksityisille yrityksille (rahajärjestelmämme ei ole osa yhteiskuntaamme; se on yksityinen kansainvälinen rikoshanke) mahdollisuudeksi velkaannuttaa niitä joilla tätä mahdollisuutta ei ole, on todella rikollista. Se mahdollistaa orjuuttamisen velalla, ja omaisuuksien varastamisen näiden rahanväärentäjien haltuun.

Se joka hallitsee valtion rahaa, hallitsee koko valtiota.

Luepa minun blogini kirjoitukset tästä aiheesta.

http://sahinpe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/s...

Olen jo vuosia yrittänyt puhua tästä asiasta, sen saamatta mitään reaktiota tms. yhtään kenessäkään. Kansa ei ole lähtenyt kaduille tms. ja käyttäytyy kuten aina ennenkin - lammasmaisen välinpitämättömästi. Ja kuuntelee "asiantuntijoita" jotka puhuvat jatkuvasti tämän asian ohi.

Vaikka tämä rahanluonti asia on hämmästyttävän yksinkertainen ja tämän rahanluontioikeuden takia on käyty jopa verisiä sotia.

Saksalla 1933-45 oli oma raha, jota niitten hallitus loi liikkeelle palkkojen muodossa, eli työpanosta vastaan.
http://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2014/05/2...

He olivat erossa kv. finanssirahasta = ei ulkomaanvelkaa, eikä sidonnaisuutta kultakantaan tai muuhun.

Ratkaisu olisi siis juuri siellä mistä ei saa totuutta puhua, ja mitä pitäisi kuulemma oikein vihata.

Toimituksen poiminnat