Jaakko Impola -

Kuinka syödä terveellisesti?

  • Esimerkkiruokakori
    Esimerkkiruokakori
  • Esimerkkiruokakorin hivenainepitoisuudet
    Esimerkkiruokakorin hivenainepitoisuudet
  • Esimerkkiruokakorin vitamiinipitoisuudet
    Esimerkkiruokakorin vitamiinipitoisuudet

Voisimme saada miljarditason säästöt  terveydenhuollon kuluista terveellisemmällä ruokavaliolla.

Ruuan ravinteikkuuden voi jokainen testata kohtuullisen yksinkertaisesti. Fineli.fi nettiosoitteen takana on ruokakori, johon voi lisätä esimerkiksi yhden päivän ruuat.

http://www.fineli.fi/foodbasket.php?lang=fi

Kun olet lisännyt ruuat, voit esim. tarkastella syömäsi ruuan perusravinnekoostumuksen, kivennäis- ja hivenaineet, vitamiinit ja rasvahappokoostumuksen.

Jos saat kaikkia ravintoaineita suositusten verran olet luultavasti terve. Joillakin ravintoaineilla saattaa olla kuitenkin liian pieni suositeltu saanti. Niistä seuraavassa kirjoituksessa lisää.

Jos jollain ravintoaineella on liian alhainen saanti, alla olevasta linkistä voi selvittää missä ruoka-aineessa on mitäkin eniten:
http://www.fineli.fi/topfoods.php?lang=fi

Esimerkki

Tein esimerkin yhden päivän ruuista. Aamupalaksi on munakas, jossa on sika-nautasäilykettä. Lounaalla on jauhemaksapihvejä, perunamuusia ja puolukkahilloa. Päivällisellä on salaatti, jossa on fetajuustoa ja tonnikalaa. Illalliseksi on vähän pähkinöitä.

Perusaineenvaihdunta kuluttaa energiaa 4,2kJ minuutissa, joten koko päivän tarve on noin 6000kJ, eli energiaa esimerkkiruuissa on riittävästi (7614kJ).

Liittämistäni kuvista näkee hyvin kivennäis- ja hivenaineiden ja vitamiinien saannin. Punaisella värillä näkyy jos ruuista ei saa tarpeeksi kyseistä vitamiinia tai kivennäis/hivenainetta. Vihreä tarkoittaa, että saantimäärä on kunnossa. Joissain kohdissa saantisuositusta ei finelissä ole määritelty, joten jätin sen tyhjäksi.
 
Kuvasta näkee, että kalsiumia ei esimerkkiruuista saa tarpeeksi. Tämän voisi korjata vaikka lisäämällä juuston määrää tai juomalla maitoa. Toisaalta maito heikentää maksapihvien sisältämän raudan imeytymistä.
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2023&fuclass=all&specdiet=glutf...

 
Myös C-vitamiinia on liian vähän. Tätä voisi korjata lisäämällä salaattiin vaikkapa paprikaa.
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2270&fuclass=all&specdiet=glutf...

D-vitamiiniakin on liian vähän, mutta tästä lisää myöhemmin. Muuten kaikkia ravintoaineita tulee riittävästi viralliseen saantisuositukseen nähden.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Jan Kulju

Voisimme saada myös miljardiluokan säästöt sellaisista asioista jotka eivät ole elintärkeitä kuten huumaavat aineet ja tupakka, karsitaan nuo ensin pois niin sitten voimme keskittyä siihen syömispuoleen.

Ai niin unohtui tosiaan että nykyisellään valtio haluaa tappaa duunarit työllä pidentämällä työuria alusta ja lopusta ettei joutuisi maksamaan niitä suunnattomia moneen kertaan leikattuja eläkkeitä, koska muutenhan se oma 60v 20.000€/kk sopimus + bonuseläke voisi jäädä saamatta.
Kyllä tämä epäterveellinen elämäntapa kylttyyri köyhille on ihan valtiovallan suosiollisella avustuksella ylläpidetty.

Terveellisesti syömiseen kun ei jokaisella alle 2000€/kk orjalla etenkään perheellisellä ole varaa, elossa pysyäkseen täytyy syödä sitten vähemmän terveellisesti kun 12-14 tunnin työpäivän jälkeen ei ole energiaa saati sitten aikaa alkaa väsäämään seuraavan päivän ruokia tai edes illallista.
Puhumattakaan siitä että olisi varaa syödä ulkona.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Mielestäni elintarvikkeiden suhteen olisi tarpeellista jotenkin hyödyntää keskitettyä informaation välittämistä markkinoiden pelisääntöjen puitteissa.

Esimerkiksi EU:ssa on käytössä E-koodijärjestelmä. Mielestäni tähän liittyy hyvä ja huono puoli.

Minusta on hyvä, että on ns. keskusjohtoisesti tarkistettu terveellisiä ja luotettavia lisäaineita ja sen jälkeen niiden luotettavuudesta kertoo tämä E-koodi status tuotteiden yhteydessä. Tällöin jos esimerkiksi kansanterveyttä ajattelevat terveyden asiantuntijat, lääkärit tai ravintoterapeutit tai jotkut sen tyyppiset, ovat osallistuneet hyväksyttävien kriteerien määrittelemiseen ja lisäaineiden kelpoisuuden tarkistamiseen, jokaisen kuluttajan ei tarvitse tietää jokaisesta yksittäisestä lisäaineesta voidakseen asettaa jonkinlasita painoarvoa ja luottamusta niiden terveellisyydelle.

Joskin henkilökohtaisesti ajattelen että E-koodien standardit eivät ole kansanterveyttä edistäviä vaan hädin tuskin yltävät terveyshaittoja aiheuttamattomalle standardille, ja niiden ensisijainen funktio on palvella teollisuuden intressejä, eikä niinkään kuluttajien. Tämäkin on toki sellainen asia jonka korjaaminen on vaikeaa, kun korruptiolle tai lobbaukselle immuuniksi tekeminen ei ole mikään helposti toteutettava taikatemppu.

Minusta se huono puoli on että E-koodit ovat ns. kryptinen tiedotusjärjestelmä eli toisinsanoen ihminen ei tiedä mitä ne E-koodit ovat ilman että tutustuvat johonkin byrokratiaa sen itsensä vuoksi oppaaseen, joka kertoo, ei aineista, vaan E-koodeista ja siitä mitkä aineet ovat kytköksissä kuhunkin koodiin. Tämä on vähän niinkuin rakennettaisiin upouusi byrokraattinen käsitteistö, jonka ainoa tehtävä on byrokratian itsensä toteuttaminen. Sitten ihmisten pitäisi vielä opiskella tämä byrokraattinen käsitteistö. Järjetöntä.

Hyvin yksinkertainen mutta tarpeellinen korjaus järjestelmään on, että E-koodin lisäksi täytyy ilmoittaa itse aine sen omalla nimellään. Tällöni E-koodien kartoittamista aineista voi tietää muistamatta kyseessä olevaa byrokraattista käsitettä. Lisäksi valveutuneet kansalaiset voivat silloin helpommin vaihtaa tietoa lisäaineiden turvallisuudesta.

Kaiken kaikkiaan E-koodi järjestelmä on tiedonvälittäjänä huonosti suunniteltu, tiedon täsmällisempi ymmärtäminen perustuu numerosarjojen ulkoa muistamiseen. Kun suurin osa ihmisistä ei muista numerosarjoja, E-koodit onnistuvat välittämään ainoastaan yhden bitin tietoa kuluttajalle: Sen onko kyseessä E-aine vaiko eikö. (Korjaus: Väittämäni yhdestä bitistä on virheellinen jos E-koodien standardit toimivat kuten edellä esitiin.. Eli vaika E-koodi status muodostuu vain yhdestä bitistä, se voi itsessään kertoa enemmän. Mutta siitä huolimatta järjestelmä voisi välittää enemmänkin tietoa)

Olen ajankuluksi pohdiskellut erilaisia variaatioita tällaisen keskitetyn tiedonvälittämisjärjestelmän kehittämiseksi, jossa jonkinlaisia indeksi-arvoja hyödyntäen välitettäisiin visuaalisten kuvioiden avulla sekä määrällistä ja laadullista tietoa elintarvikken terveellisyydestä:

Esimerkiksi pakkauksesas oleva pieni logo voisi kertoa ihmisille ehkäiseekö tuote syöpäriskiä, sekä kuinka paljon, ehkäiseekö tuote diabetesta, sekä kuinka paljon, ehkäiseekö tuote sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, sekä kuinka paljon, ja niin edelleen, ehkäiseekö tuote dementia -tyyppisten sairauksien riskiä ja edelleen kuinka paljon, vieläpä samaan litaniaan voisi liittää riippuvuuden, tulehdustilat ja liikalihavuuden.

Tässä olisikin kansanterveyden kannalta kaikkein merkityksellisimmistä tekijöistä koostuvaa tietoa. Ajattele jos kaiken tämän tiedon saisi yhtä pientä "Valmistettu Suomessa" tyyppistä logoa tuijottamalla. Sen sijana että pitäisi lukea 10 erilaista tutkimusta kutakin E-koodia kohti, ja vieläpä muistaa mikä numerosarja oli kyseessä, ja tämä numerosarjakin pitäisi oikein assosioida kyseessä olevaan aineeseen, jolla on silläkin jonkin hankala tieteellinen nimi.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Hyvä aihe, jota ei käsitellä paljoakaan.

Huomion, että hiilihydraatit ovat hyvässä suhteessa.

Oletan, näkemäni perusteella, että suomalainen lihavuus ja ravinnekato
tapahtuu teollisuuden myötä.

Ironista katsella vanhoja mainoksia, joissa kaverilla on yhdessä kädessä kokispullo, ja toisessa tiivistetty appelsiinimehua, ja iso lasillinen.

Siihen kun sitten lisätään se yhtälö, että rasvaa kehoitettiin välttämään, ainakin se komoisketjun rasva jäi pois, kuten voi, ei tarvinne ihmetellä miten diabetes syntyy.
Kummatkin tuotteet kun vaativat rasvan, jotta hedelmäsokeri sulaisi.
Sokerin korvike ei ole sen parempi, vieras aine keholle on uhka, eli oma steroidi muodostuu kehoa puolustamaan, muodossa rasva eli kolesteroli.
Samaan aikaan nousee steroidin tuloksena sokeriarvot. Fruktoosiin, ja näihin maissisokereihin ei auta insuliini. Ylikuormitus jää maksan vaivaksi, ja insuliinin tehokin heikkenee liiallisen hiilihydraatin sulamattomuuteen. Siihen kun toimii vain voi, kerma, kalan rasva, eli lyhyet ketjut. Niitä kuutosketjun rasvoja saamme väärässä suhteessa.
Suhde luku tulisi olla 1:1, 1:2, mutta ei 1:20, kuten ateriat antavat teollisine rasvoineen. Siihen vielä säilytysaine pommit päälle.
Monet kasvisrasvat ovat sitä kuutosta. Eläinrasva voisi auttaa.

Ruokateollisuudella on suuri vastuu kansakunnan terveydestä. Mutta lyhytnäköisyys, ja siten saatu voitto taittaa uudet voitot lääketeollisuudelle.

Rasvan poisto samaan aikaan hedelmä fruktoosin saapuessa, suurin virhe.
Insuliinihän toimii vain glugoosiin, joten sokeritauti on varma tulos, jossa sitten se sulamaton sokeri kertyy pahaksi "Trigly" rasvaksi, mikä uhkaa terveyttä. Siihen ei mikään lääke puolestaan auta.

Toimituksen poiminnat