Jaakko Impola -

Ei leikkauksille!

  • Jospa nyt viimein yrittäisimme puolustaa oikeuksiamme?
    Jospa nyt viimein yrittäisimme puolustaa oikeuksiamme?
  • Englannin keskuspankin kuvaus rahanluonnista.
    Englannin keskuspankin kuvaus rahanluonnista.
  • Ote BIS:n PDF:sta.
    Ote BIS:n PDF:sta.


Leikkauslistoja, veronkorotuksia, velkaantumista ja rakennemuutoksia tullaan näkemaan tasan niin kauan, kun joudumme lainaamaan kaikki käytössä olevat rahamme yksityisiltä pankeilta.

Suomen valtio maksaa korkokuluina 1.7 miljardia vuodessa yksityisille pankeille. Vaalikauden aikana tästä kertyy 6.8 miljardia! Ongelma selvitetty! Jos valtio loisi rahan tämä kuluerä poistuisi ja kääntyisi tuloksi! Siirrytään omaan valuuttaan.

Kansantaloudellisesti maksamme korkokuluja noin 7-8 miljardia vuodessa yksityisille pankeille täysin tyhjästä. Jos Suomella olisi oma valuutta ja valtio laskisi sen liikkeelle iso osa tuosta 7-8 miljardista palautuisi valtiolle. Ei tarvitsisi leikata yhtään mistään! Koko vaalikaudessa koko kansantalouden korkokulut ovat tällä tavalla laskettuna noin 30 miljardia.


============

Jan Hurri on ansiokkaasti laskenut miten kävisi jos korot nousisivat. Jos korot nousisivat 5%:een korkokulumme kansantaloutena olisivat huimat 17 miljardia (vuodessa)!

Jutun lopussa on taulukko:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/09/01/korkojen-nousu-paljasta...


============

Kun siirtyisimme omaan valuuttaan saisimme myös muut oman valuutan edut, kuten Ruotsi, Norja, Tanska, Sveitsi ja Islanti.

Euron käyttöönotto on vähentänyt kaupankäyntiä euroalueella! Oman valuutan ansiosta olisimme kilpailukykyisiä niin maailman- kuin euroopankin markkinoilla.

Islanti onkin näyttämässä esimerkkiä rahareformista, jota mekin ja koko maailma kaipaisi:
http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11507810/Iceland-looks-at-e...
Telegraphin otsikko on hieman harhaanjohtava, koska ei Islannin reformi ole radikaali. Se ainoastaan palauttaisi pankkijärjestelmän sellaiseksi kuin suurin osa kuvittelee sen nytkin olevan!

""Crucially, the power to create money is kept separate from the power to decide how that new money is used," Mr Sigurjonsson wrote in the proposal."

Haluammeko, että yksityiset pankit päättävät mihin rahaa "myönnetään" eli lainaa annetaan? Nyt Suomen tapauksessa epäsuorasti on ilmeisesti pääteltävissä, että ne eivät anna rahaa koulutukseen, eläkeläisille, työttömille ja lapsiperheille.

============

Miksi meidän pitää orjailla luottoluokittajia, satunnaisia yksityisyrityksiä USA:sta ja totella EU:n komission käskyjä? Ilman omaa päätäntävaltaa olemme muiden vietävissä.

============

Miten rahaa luodaan? Noin 95% rahasta luodaan lainoina. Sitä syntyy lisää, kun joku ottaa lainaa. Niin yksinkertaista se on!

Jokainen voi lukea asian Englannin keskuspankin julkaisemasta PDF:sta:
http://www.bankofengland.co.uk/publications/Documents/quarterlybulletin/...

Saman voi lukea myös Suomen pankin PDF:sta:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_onli...

Samaa asiaa voi tutkia myös videoiden muodossa Positive Money:n toimesta:
https://

Käytännössä rahaa luodaan siis niin paljon, kun lainoja otetaan.


EKP:lla on tosin oikes luoda rahaa täysin tyhjästäkin. EKP "elvyttää" tälläkin hetkellä 60 miljardilla kuukaudessa!
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/05/04/setelikone-kavi-odotetusti...?

Se on myös demokraattisen vaikuttamisen ulottumattomissa:
"EKP tai kansallinen keskuspankki taikka EKP:n tai kansallisen keskuspankin päätöksentekoelimen jäsen ei pyydä eikä ota ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta.

Unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa EKP:n tai kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelinten jäseniin (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 130)."
https://www.ecb.europa.eu/ecb/orga/independence/html/index.fi.html

============

Lamat johtuvat nykyisestä rahajärjestelmästämme. Luottokupla paisuu ja lopulta luhistuu velkadeflaatiossa. Tämän tavallaan myöntää jopa Kansainvälinen järjestelypankki BIS:
"That is, higher growth in the financial sector reduces real growth. In other words, financial booms are not, in general, growth-enhancing, likely because the financial sector competes with the rest of the economy for resources."
http://www.bis.org/publ/work490.pdf

Suoraan tämä myönnetään IMF:n tutkimuksessa "Chicago plan"

PDF planiin: http://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2012/wp12202.pdf

Siinä myös todetaan, että rahareformin avulla pankkikriisit vältettäisiin täysin, inflaatio eliminoitaisiin ja talouskasvu olisi 10% kovempaa kuin nyt!

 

============

Esimerkiksi Asunnon ostaja maksaa 4% korolla ja 30 vuoden laina-ajalla asunnostaan 43 prosenttia pelkkiä korkokuluja! Eli 200 000€ asunnosta korkokuluja maksetaan noin 150 000€.

Tuohon 43% ei sisälly kaikkiin muihinkin kuluihin liittyvät korkokulut. Kaikissa materiaaleissa on korkokuluja. Esimerkkikuva liitteenä.

Eli lainaaja maksaa omalla konkreettisella työllään täysin tyhjää vähintään 43%! Työtä turhaan.

http://jaakkoimpola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189222-talon-hinnan-koostum...
============

Oman rahan käyttöönotto ja 100% reservivaatimus. Siinä ratkaisu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä leikkauksia. Ja minulle myös yhtä paljon kuin muille!

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

1. Perustele käsityksesi, mieluiten järkevästi, mutta edes alkeellisesti.
2. Ei sitten ollut mitään kommentoitavaa itse blogitekstistä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomen tuottavuus ei ole kasvanut vuoden 2007 jälkeen. Menot, palkat, tulonsiirrot jne ovat. Tilanne on epäterve ja epätasapainossa.

Vuoteen 2007 saakka menot, palkat ja etuudet kehittyivät tasan samaa tahtia kuin tuottavuuskin. Niinkuin pitääkin.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #3

Tietysti tuottavuus laskee, kun tulee lama.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Ja nyt meillä on kahdeksan vuoden budjetinpaisutuksen seurauksena krooninen kilpailukykyongelma ja melko paljon velkaa.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #5

No velkaahan ei juuri tarvitsisi ottaa jos meillä olisi oma valuutta. Kilpailukykyongelmakin ratkeaisi oman valuutan ansiosta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Kyllä. Valuutan arvon devalvoituminen auttaisi. Se ei juuri tällä hetkellä ole keinovalikoimassa. Samaan lopputulokseen pääsee myös sillä että antaa palkkojen, menojen ja etuuksien nousta tuottavuuden mukaan. Vuodesta 2007 tuottavuus ei ole oikeastaan laskenut vaan jämähtänyt paikoilleen. Jos olisimme silloin olleet hereillä, nyt ei tarvitsisi edes keskustella leikkauksesta.

Vuonna 2007 Suomi oli myös hyvinvoiva ja rikas maa. Ihan alimmasta tulodesiilistä lähtien.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #8

Leikkauksiin joudutaan nyt kyllä ihan rahajärjestelmän rakenteen vioista johtuen. Editoin juttuani vähän ja lisäsin sinne myös linkin IMF:n "Chicago planiin".

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Samalla rahajärjestelmällä Suomi kuitenkin pusersi ennätysmäisen nousun 1995-2007. Nyt eletään talouden kannalta vuodessa 2007. Joku pölkkypää vain keksi että palkkoja ja etuuksia piti nostaa siitä eteenkinpäin vaikka mitään taloudellisia edellytyksiä ei ollut.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #11

Niin, edes kovan kasvun aikana emme päässeet irti veloistamme vaan valtion velka kasvoi, yksityishenkilöiden velat ovat ennästystasolla jne. Raha on velkaa.

Kuten sanottua, nousu- ja laskukaudet johtuvat pankkijärjestelmän rakenteesta. Korko on kannustin pankeille lainata niin paljon rahaa kuin mahdollista. Tämä synnyttää luottokuplan. Nyt 2007 se luottokupla alkoi puhkeamaan. Eikä ainoastaan luottokupla vaan siinä oli kyse myös johdannaisista, joita jossain vaiheessa oli noin kymmenkertaisesti koko maailman BKT:n nähden.

Palkat ja etuudet eivät todellakaan ole olleet syynä ongelmiimme. Palkathan lisäävät kokonaiskysyntää ja täten parantavat erityisesti pienten- ja keskisuurten yritysten tulosta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Vuonna 2008 valtion velka oli absoluuttisesti pienempi kuin vuonna 1995. BKT-osuutena velka oli puolittunut tuossa reilussa vuosikymmenessä. Samalla palkat, etuudet ja julkispalveluiden rahoitus nousi räjähdysmäisesti. Sehän meni hienosti.

Palkat ja etuudet ovat tietysti pelkästään hieno asia kunhan ne eivät nouse tuottavuutta nopeammin. Nyt ne ovat nousseet jo useita vuosia ja se on suurin ongelmamme. Silloin sekä velkaannutaan että mikä tärkeämpää, menetetään kilpailuasema.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #13

Kuten sanottua, kaikki raha on velkaa. Jos sitä ei muuteta ei velkaongelmaa voida ratkaista.

Ei julkinen talous ole todellakaan kasvanut räjähdysmäisesti:
http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article7062250.e...

http://yle.fi/uutiset/kuinka_suuri_suomen_julkinen...

Palkkojen osuus BKT:sta on laskenut 58 prosentista 50 prosenttiin vuodesta 1992.

Väitteesi palkkojen noususta tuottavuutta nopeammin ei myöskään pidä paikkaansa.
http://1.bp.blogspot.com/-qzzodIvB2jU/U6rBlG6iqzI/...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Julkiset menot olivat 1995 n. 60 mrd. Nyt ne ovat noin 120mrd. Molemmat vuoden 2013 rahassa.

Vuonna 92 palkkojen osuus kävi hetkellisesti hemmetin korkealla. Nyt lähinnä verojen osuus on pienentänyt palkkojen osuutta.

Tuottavuus on nyt matalammalla tasolla kuin 2007. Reaalisesti suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat kuitenkin kasvaneet keskimäärin 4,5% siitä alkaen. Pienituloisimman desiilin eli lähinnä opiskelijoiden tulot ovat kasvaneet lähes 7% ja suurituloisimman desiilin n. 0,9%.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #15

Menot suhteesas BKT:n eivät ole dramaattisesti kasvaneet toisin kuin väitit. Katsopa se kuva minkä linkitin. Suhteellinen nousu johtuu lamasta. BKT laski. Katsopas huviksesi mitä tapahtui BKT:lle 1995-2013. Löydätkö lukua? Jos löydät niin linkitä tai kerro tässä.

Tietysti tuottavuus laskee lamassa. Luvassa onkin varmasti lisää irtisanomisia, ikävä kyllä.

Ai tulot ovat kasvaneet 4.5% vuodessa? Annapa linkkiä mistä noita tietoja oikein vedät. Melkein kaikki mitä väität on ollut väärin. Toivottavasti et kovin laajalle näkemyksiäsi levitä.

Tuolta ainakin voi katsella tulojen yms. kehitystä desiileittäin:
http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=160_tjt...

Alla kuva 1, 4, 5 ja suurituloisimpien desiilien tulojen kehityksestä 2007-2013:
http://pxweb2.stat.fi/graph/?matrix=160_tjt_tau_10...
Yllä olevassa kuvassa on siis palkkakehitys.

Pienituloisimpien tulot ovat laskeneet noin 1%, 4. desiilin tulot ovat pienentyneet 7%, 5. desiilin tulot pienentyneet 16% ja suurituloisin desiili on kasvattanut tulojaan 3%.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Et nyt ihan ehkä osaa käyttää Tilastokeskuksen taulukoita. En tiedä mitä olet katsonut mutta et ainakaan tulodesiilien käytettävissä olevia tuloja. Siihen sinulla on väärä tietokantataulukkokin. Niihin ei myöskään voi linkata.

Ota tietokantataulukko 4a jossa on tulodesiileittäin tulojakauma. Valitse käytettävissä olevat tulot ja desiilit 1 sekä 10.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #17

Osaan käyttää, mutta katsoin palkkatulot, kuten yllä mainitsinkin ja linkitin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Aa mutta eipä kannata katsoa palkkatuloja vaan käytettävissä olevia tuloja. Ne sisältävät mm. Pääomatulot sekä saadut ja maksetut tulonsiirrot. Eihän pienituloisin kymmenys juuri palkkatuloja edes saa, lähinnä tulonsiirtoja.

Käteen jäävien tulojen vertailussa luvut ovat kuten ylempänä kerroin.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #20

Noin siihen voi linkittää:

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=260_tjt...

Ihan samoja lukuja en kyllä saa kuin sinä. Jos tulot yhteensä ovat kasvaneet 4.5% niin kuuden vuoden ajanjaksollahan se tietää 0.75% kasvua per vuosi. Ei miltään kovin radikaalilta vaikuta. Onko nuo inflaatiokorjattuja? Jos eivät ole niin pakkaselle mennään.

Pienituloisimmalle desiilille tuli kasvua, 11088 -> 11 829 tulojen ollessa siis keskiarvona 985,75 euroa kuussa. Kannattaa olla kateellinen.

Suurituloisimman desiilin tulot ovat taasen laskeneet jonkin verran.

Tuossa vielä jonkinlainen kuva aiheesta:
http://pxweb2.stat.fi/graph/?matrix=260_tjt_tau_11...

Ei kannata myöskään unohtaa veronkorotusten vaikutuksia, jotka eivät näy näissä. Polttoaine, polttoöly, ALV, sähkö, jne.

Eikä tulojen hienoinen tilastollinen nousu (jos oletetaan nuo inflaatiokorjatuiksi) poista sitä tosiasiaa, että kolmasosa suomalaisista elää köyhyydessä:
http://jaakkoimpola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18051...

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #21

Linkittämäni kuvaajat eivät jostain syystä (enää?) näy.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #4

Impola, eikä myöskään vaaliliittoja eduskunnan ulkopuolelle jääneille puolueille, vai opettivatko viimevaalit mitään ?

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Rahan tyhjästä luomisen oikeus pitäisi ilman muuta ottaa pois yksityisiltä pankeilta ja antaa tämä oikeus vain valtioiden keskuspankeille. Tokihan kaikki asian tietävät ja rahanluontimekanismin ymmärtävät, tietävät että poliitikot ovat lahjottuja ja korruptoituneita, koska ylläpitävät nykyistä rahajärjestelmää.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Suomessa tähdättiin tulevaan yhteisvaluuttaan ja Unioniin paljon ennen kuin julki kerrottiin. Jo 1985 syksyllä oli sovittu, että omalta pankilta lainaaminen lopetetaan ja muutenkin ryhdyttiin noudattamaan EMUn sisäänpääsyehtoja, mikä tarkoitti ns. vahvan markan politiikkaa. Ei saanut devalvoida. Sen johdosta korot piti nostaa ja sen vuoksi saimme ensimmäisen integraatiolaman. Lopulta devalvointien jälkeen maa saatiin kuopan pohjalta nousu-uralle.

Toinen integraatiolama tulii pääosin myös valuutan korkeasta arvosta. Se oli kovasti korkealla jo 2007 ja saavutti huippunsa elokuussa 2008. Nyt euro on devalvoitu ja meilläkin alkaisi mennä paremmin, mikäli Sipilän hallitus ei jarruttelisi. Siis jos saadaan positiivisia uutisia syksyllä, niin ne saadaan hallituksestamme huolimatta. Oikeastaan jo nyt on valon kajastusta, mutta siitä ei sovi puhua, jotta pääsemme leikkaamaan ja köyhiä kurittamaan. Ja yksityistämään, sillä sehän on kaiken lopullisena tavoitteena.

Toki myös maailmanlaajuinen vapaakauppa tuo vaikeuksia taloudellemme. On menty liian pitkälle, ja lisää vapauksia ja valtaa rahalle vaan suunnitellaan. EU neuvottelee ja päättää puolestamme.

Toimituksen poiminnat