Jaakko Impola -

Työttömiin kohdistuva viha, miksi?

  • Työtunnit eivät kasva. Tuottavuus kasvaa eli samalla tai vähemmällä työn määrällä saamme aikaan enemmän.
    Työtunnit eivät kasva. Tuottavuus kasvaa eli samalla tai vähemmällä työn määrällä saamme aikaan enemmän.
  • Maahanmuuttajien työttömyys 1
    Maahanmuuttajien työttömyys 1
  • Maahanmuuttajien työttömyys 2
    Maahanmuuttajien työttömyys 2
  • Laaja työttömyys.
    Laaja työttömyys.
  • Saadut tulonsiirrot tuloluokittain.
    Saadut tulonsiirrot tuloluokittain.

Tuntuu että monien mielestä työttömät ovat yhteiskuntamme suurin ongelma. Että heidät täytyy pakottaa töihin aktiivimalliilla ja osallistavalla sosiaaliturvalla. Puhutaan, että rahamme ei riitä nykyiseen sosiaaliturvaan. Tilastojen valossa työttömät eivät kuitenkaan ole syyllisiä työttömyyteensä vaan kyseessä on työpaikkojen puute. Lisäksi työttömiin ei mene niin paljon rahaa kuin on annettu ymmärtää.

Alla muutamia tärkeitä faktoja.
-Töitä ei ole. Laaja työttömyys oli esim. 2015 melkein 18% (464 300).[1, kuva]
-Työstä kieltäytyjiä on vain noin 2% työttömistä (5700).[2]
-Työttömien ja lapsien toimeentuloturva on vain n. 10% julkisista menoista.[3]
-Tehdyt työtunnit eivät ole kasvaneet 1990-luvusta käytännössä yhtään. Kuitenkin väestö on kasvanut yli puolella miljoonalla (+522000)!  BKT on kasvanut ainoastaan tuottavuuden kasvun ansiosta.[kts kuva] Tuottavuuden kasvusta johtuen tarvitsemme nykyiseen elintasoomme siis vähemmän työtä.
-Kaksinaismoralistisesti maahanmuuttajia halutaan lisää töihin tänne, vaikka heidän työttömyytensä on noin kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna.[kts kuva]

Perustuslain 19§ mukaan työttömille(kin) täytyy taata perustoimeentulo. Perustuslain 18§ mukaan jokaisella on elinkeinonharjoittamisen vapaus. "Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla." Pakkotyö ei kuulu oikeus- eikä sivistysvaltioon. Työnvälttelijöitä oli siis 2% työttömistä.  Perustuslaki takaa perusoikeudet ja sen on tarkoituskin estää markkinoiden etäohjaamien poliitikkojemme päähänpistot. Se on kuin talon perustus. Jos se murennetaan, luhistuu koko rakennelma.

Ihmettelen miksi seuraavat asiat eivät aiheuta yhtä kovaa mekkalaa kuin perustuslaillinen työttömyyden tukeminen:
-Rikkain desiili saa enemmän tulonsiirtoja kuin köyhin[kts kuva]. Moni muukin desiili saa enemmän kuin köyhin. Miksi varakkaille maksetaan mitään jos työttömille ei saisi maksaa?
-Valtio maksaa täysin tyhjästä noin 1.5 miljardia joka vuosi (valtion velan korko).
-Menestyville yrityksille on maksettu satoja miljoonia yritystukia (lisäksi vääristää markkinoita). Suorat tuet ovat 3,6 mrd, haitalliset satoja miljoonia (ETLA:n selvitys)
-Tuulivoimaa on tuettu sadoilla miljoonilla (eli käytännössä ulkomaisia yrityksiä)
-Sotilasoperaatioihin ja kriisinhallintaan on käytetty yli 100 miljoonaa.
-Suunnitteilla on ostaa miljardeilla hävittäjiä.
-Turvapaikanhakijoihin on käytetty satoja miljoonia/miljardeja lähteestä riippuen.
-Veroparatiiseihin valuu miljoonia/miljardeja ylikansallisten korporaatioiden ja suurituloisten toimesta.
-Maksamme EU:n jäsenmaksuna pahimmillaan nettona jopa melkein miljardin.

Vastikkeellista sosiaaliturvaa haluaville muutama kysymys:
-Miksi ihmisten pitäisi tehdä työtä sosiaaliturvaa vastaan eikä normaalissa työsuhteessa?
-Kuinka vähän on riittävän "kannustava" työttömyysetuus? Nyt se on keskimäärin 697 e/kk. Siitä menee 20% ennakonpidätys eli käytännössä se on 558 e/kk. Asumistukihan menee lyhentämättömänä "rikkaille", koska hehän ne kiinteistöt omistavat. Moni ei myöskään tunnu tietävän, että asumistuki korvaa vuokran 80% enimmäisasumismenoista asti. Eli 20% ja mahdollinen enimmäisasumismenon ylitysosa pitää vielä maksaa 558 eurosta. Tästä kun vähennetään muut välttämättömät menot kuten sähkö, jäte, vaatteet, puhelin/netti ja ruoka niin miten voidaan väittää, että on helppoa elää työttömänä. Ironisesti historiassahan orjat ovat aina saaneet edes ilmaisen asunnon tai paikan missä olla ja ruuan. Nykyorjan pitäisi siis kustantaa nekin. Ilmeisesti olisi hyvä jos jäisivät vielä velkaa. Itse asiassa tämä on jopa totta jossain päin maailmaa. (Osin Suomessakin)
-Moniko vastikkeellisuutta vaatinut on itse ollut työttömänä pidemmän aikaa (ilman säästöjä)?

Mitä ja miksi ns. vastikkeellisen turvan vaatijat oikeasti haluavat? Haluavatko he kaikki työttömät töihin valtiolle? Sinänsä outoa, että vastikkeellisuutta vaativat ovat poliittisesti yleensä ns. oikealla, koska kommunismisltahan tuo vaikuttaa. Toisaalta on outoa jos pitää tehdä työtä yksityisessä yrityksessä ja saada palkka valtiolta. Se vääristää kilpailua. Minun on kovin vaikeaa ymmärtää tätä kuviota muuta kuin pyrkimyksenä orjatyömarkkinoihin.

Ilmaista työtä tekee jo nyt noin 500 000 suomalaista. [5] Miksi heitä pitäisi olla enemmän? Mikä olisi riittävä määrä? Miksi kenenkään pitää tehdä työtä ilmaiseksi? Tekisitkö sinä, lukija?

Voisi myös ajatella, että vastikkeellista tuloa vaativat ehkä haluavat, että kaikki tuet otettaisiin pois. Mitä sitten tapahtuisi? Suomi muuttuisi kerralla kehitysmaaksi. Rikollisuus räjähtäisi käsiin, koska jostain varattoman on ruokansa saatava. Rikkaat joutuisivat asumaan muurien ympäröiminä. Tämä on todellisuutta monessa paikassa maailmassa. Kuka sellaista haluaisi Suomeen?

Yhteiskunnan hyvyyttä mitataan sillä miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. Mitä voimme sitten päätellä aktiivimallin ja osallistavan sosiaaliturvan kannattajista? Mitä ilmeisimmin heiltä puuttuu empatiaa, he ovat tunne-elämältään kylmiä ja tietyllä tapaa elitistisiä, näkevät itsensä paremmiksi kuin muut. He painavat alas niitä, jotka ovat heikommassa asemassa. Ehkä Suomessa on aika paljon heidän kaltaisiaan, alaspainajia, koska meillä on paljon masentuneita (de-pressed)(700 000 masennuslääkkeen syöjää). Nythän on nähty miten käy, kun rahaa korkeimpana arvona pitävät pääsevät järjestämään mm. vanhusten- ja lastenhoitoa. He häikäilemättä käyttävät hyväkseen kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Hieman sama asia on esim. sähköverkkojen yksityistäminen. Siinä tosin alennettiin kaikki kansalaiset. Kenelläkään ei ole nyt muuta mahdollisuutta kuin maksaa koko ajan kohoavat hinnat. Voitot karkaavat ulkomaille. Veronmaksunkin pyrkivät välttämään.

Kyseessä on sinänsä laajempi ilmiö. Yhteiskunnan arvojen pinnallistuminen ja kylmeneminen. Ainoa arvo on raha. Tästä olenkin jo kirjoittanut aiemminkin. Rahan pitäisi olla itseisarvon sijaan välinearvon osassa.

Voit lukea lisää alla olevien linkkien takaa.
http://jaakkoimpola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176077-laillistettu-rahan-v...
http://jaakkoimpola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193214-sota-miksi

Vielä perustulon puolustus. Koska jokainen ymmärtää, että kaikki tarvisee perustoimeentulon inhimillisyyden ja yhteiskuntarauhan nimissä niin miksi emme toteuttaisi sitä perustulon muodossa. Jo ensimmäisen vuoden aikana suomalainen perustulokokeilu osoitti, että se parantaa ihmisten elämänlaatua huomattavasti. Työllisyyteen sillä ei ollut vaikutusta. Eli se osoittaa vääräksi käsityksen, että ns. "vastikkeeton raha" passivoi. Kokeilussa mukana oli käsittääkseni myös paljon  vaikeasti työllistyviä. Perustulo auttaisi yrittäjiäkin. Joka viides yksinäisyrittäjä elää köyhyysrajalla.[4] Lisäksi yrittäjien auttamiseksi ALV-verovelvollisuuden alarajaa voitaisiin nostaa esim. 100 000 liikevaihtoon.

Lopuksi haluan lainata Kari Uusikylää:
"...Osaajia Suomi tarvitseekin, etiikan osaajia: Rehellisiä, älykkäitä, luovia suomalaisia, joiden tekoja ohjaa vastuu lapsista, avuttomista, köyhistä, vanhoista ja syrjityistä. ... Huolenpito vaatii vain alkeellista ihmisyyttä ja hitusen tervettä järkeä. Niistä on huutava pula, ei osaamisesta."
https://kariuusikyla.com/2019/02/16/joko-saavutettiin-royhkeyden-vuorenh...

Lähteet:
Perustuslaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999

[1]Laaja työttömyys:
https://www.is.fi/tyoelama/art-2000001064337.html

[2]Työnvälttelijät 2%, sivu 3
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12003/kak...

[3]Työttömyysturva vain 10% kaikista kuluista.
http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4489

Yrittäjien köyhyys.
[4]http://yle.fi/uutiset/suomeen_syntynyt_yrittajien_koyhalisto/5310744

[5] Ilmaisen työn määrä
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmais...

[6]Hyvä kirjoitus perustuslaista, SOTE-mallista.
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2019/02/19/perustuslak...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Tässähän on paljon asiaa.

Ensinnäkin, pitkällä tähtäimellä työtunnit tosiaan laskevat. Tämä johtuu yleisesti parantuneista työehdoista sekä osa-aikaisuuksien lievästä noususta. Kokonaistuotanto, joka määrittää siis aineellisen hyvinvoinnin tason, tulee kertomalla tuottavuus työtuntien määrällä ja kummankin nostaminen johtaa siis hyvinvointia kokonaisuudessaan.

Työpaikkojen määrä riippuu luonnollisesti työn hinnasta ja tuottavuudesta. Näiden on oltava tasapainossa jotta Suomessa työtä on tarjolla. Palkkojen tulisi kehittyä tuottavuuden mukaisesti - liian pienet palkankorotukset johtavat hyvinvointitappioon (vrt. Saksa viime vuosikymmenellä) ja liian suuret taas työttömyyteen (vrt. Suomi finanssikriisissä). Tällä hallituskaudella tehdyt työtunnit Suomessa ovat kasvaneet 200 miljoonalla [1], graafisi ei kuitenkaan yllä näihin vuosiin saakka. Toki nyt eräät ekonomistit ovat esittäneet että työllisyyden kasvu ei kovin pitkään voi jatkua tuotannon kasvua nopeampana ennenkuin siitä tulee ongelma.

Väite siitä että töitä ei ole, on vähän omituinen. Sitran selvityksen mukaan viranomaisille ilmoitetaan vain noin joka kolmas haku ja lisäksi noin kolme neljästä rekrytoinnista tapahtuu ilman avointa hakua [2]. Tämän olen itsekin kokenut, sillä vuodesta kymmenessä vuodessa olen ollut ~9 työpaikassa joista vain yhteen olen päässyt työkkärissä julkaistun ilmoituksen kautta. Loput ovat tulleet eteen sattumalta ja sosiaalisten verkostojen kautta. Vain 5% suomalaisista on nykyisessä työtehtävässään haettuaan siihen työkkärin ilmoituksen kautta. Töitä on, mutta ne eivät ole työkkärissä. Sitran suhdelukuja soveltaen tällä hetkellä työpaikkoja olisi noin 41.000 ([3]) * 12 = 492.000. Se miten noihin saadaan työttömiä, onkin sitten toinen juttu. Myönnän että kyseinen luku on hyvin teoreettinen, mutta yhteisenä tavoitteena pitäisikin olla modernin työmarkkinan kohtaanto-ongelman ratkaisu. Joka tapauksessa työkkärissäkin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja on 41.000 ja ne ovat lisääntyneet viimeisen vuodenkin aikana usealla tuhannella. Työpaikkoja on paljon.

Käsite työn välttelijät onkin sitten jo raskaasti väärin tulkittu. Se että suoraan kieltäytyy tarjotusta työstä (viittaamasi 2%) on aivan eri asia kuin se, miten aktiivisesti hakee työtä. Työnhakuun patistelun, etuuksien leikkauksien ja sanktioiden on osoitettu lukemattomia kertoja (esim. [4],[5]) nopeuttavan työllistymistä, riippumatta yleisestä taloustilanteesta. Tämä on nimenomaan linjassa myös piilotyöpaikkojen konseptin kanssa. Yksinkertaisesti aktiivisempi työn hakeminen saa aikaan useampia kohtaamisia joista osasta syntyy työsuhde. Eräät tutkimukset ovat tosin päätyneet siihen, että työsuhteiden laatu on näin hieman heikompi, mutta kysymykseksi jää sitten vielä että onko vähän huonompi työ parempi kuin ei työtä lainkaan?

Olennaista on kuitenkin ymmärtää se, että kukaan ihminen ei ole 100% laiska tai 100% ahkera. Insentiivit vaikuttavat vahvasti siihen, kuinka ihmiset käyttäytyvät suurissa joukoissa. Korvauksien alentamiset ja sanktiot saavat ihmiset hakemaan ahkerammin töitä ja parantavat työllisyyttä.

Mitä tulee desiilien saamiin tulonsiirtoihin, tarkastelusi joka koskee kotitalouksia vie hiukan harhaan. Mikäli tarkastelu tehdään henkilökohtaisesti, pienituloisimman desiilin osuus saaduista tulonsiirroista on 9,6% ja suurituloisimman 9,5% [6]. Desiilit 2-5 saavat tulonsiirtoja näitä enemmän, johtuen ansiosidonnaisista sosiaaliturvajärjestelmän komponenteista. Esitän asian käyttäen itseäni esimerkkinä: Suoraan palkkatulojeni puolesta kuulun noin kolmanneksi korkeimpaan tulodesiiliin. Mutta koska minulla on perhe ja lapsia, lopulta jään kokonaisuutena toiseksi alimpaan desiiliin. Suoria tulonsiirtoja en silti saa, vaikka elintasoni jää toimeentulotuen normin rajalle.

Ilmaista työtä tekee 500.000. Ensinnäkään se ei tietenkään ole ilmaista. Jotain rahaa kaikki saavat joka tapauksessa. Toiseksi lähes kaikki noista "ilmaistyön tekijöistä" on opiskelijoita harjoittelussa. Opiskelu on sitä varten että opetellaan jotakin. Koulutus on opiskelijan pääomaa ja suurimassa osassa maailman maista opiskelija maksaa siitä.

Ihan vain aiheeseen liittyvä kysymys toiseen suuntaan: Jos valtio ilmottaisi että sosiaaliturva lopetetaan mutta saat jatkossa rahaa palkkana työtä vastaan, eikö tuon vastustaminen olisi juuri työnvieroksuntaa? Eikö vastikkeellinen sosiaaliturva olisi kaikille optimaalinen ratkaisu? Kaikkien toimeentulo olisi turvattu ja työttömät - joista itsekin huomautit etteivät he ole työnvieroksujia - saisivat töitä? Esittämäsi skenaario siitä että vastikkeellisen sosiaaliturvan oloissa Suomesta tulisi kehitysmaa ja rikollisuus räjähtäisi käsiin ei varsinaisesti anna sellaista kuvaa, etteivät työttömät olisi työnvieroksujia. Mielummin varastetaan muilta kuin tehdään työtä itsensä elättämiseksi.

Vastikkeellinen sosiaaliturva ei muutenkaan ole pakkotyötä, sillä siitä voi milloin tahansa lähteä pois. Toki oma elatus täytyy sitten hoitaa muulla työllä tai säästöillään, mutta aivan sama tilanne se on kaikilla muillakin ihmisillä.

Loppujen lopuksi kukaan ei vihaa työttömiä. Sen sijaan moni varmasti suhtautuu negatiivisesti siihen, että omasta palkasta on pakko maksaa ihmiselle joka ei pane tikkua ristiin itsensä tai muiden eteen.

[1] http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

[2] https://yle.fi/uutiset/3-8513409

[3] https://www.stat.fi/til/atp/2018/04/atp_2018_04_20...

[4] https://academic.oup.com/ej/article/115/505/602/50...

[5] https://academic.oup.com/ej/article/113/484/190/50...

[6] http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

Ohitit minun kysymykseni.
-Miksi ihmisten pitäisi tehdä työtä sosiaaliturvaa vastaan eikä normaalissa työsuhteessa?
Mitä ja miksi ns. vastikkeellisen turvan vaatijat oikeasti haluavat?
-Haluavatko he kaikki työttömät töihin valtiolle? Sinänsä outoa, että vastikkeellisuutta vaativat ovat poliittisesti yleensä ns. oikealla, koska kommunismisltahan tuo vaikuttaa.
-Toisaalta on outoa jos pitää tehdä työtä yksityisessä yrityksessä ja saada palkka valtiolta.

Ja vielä lisäksi. Mitä töitä valtiolla olisi tarjottavana palkkaa vastaan? Jos tekemätöntä työtä on niin paljon niin eikö siihen olisi pitänyt markkinatalouden lainalaisuuksien johdosta syntyä jo liiketoimintaa eli työtä.

Työ ilman palkkaa on ilmaistyötä. Opintoraha on opiskelua varten. Ei se ole palkka. Mutta näistä jankkaaminen on ajanhukkaa. Olen itsekin ollut palkattomassa harjoittelussa näin aikuisiällä ja kyllä se suoraan sanoen harmitti ja paljon.

Skenaarioni koski tilannetta, jossa korvausten maksu lopetettaisiin. Mitä tekee ihminen, joka ei saa rahaa mistään. Siis mistään. Mietipä sitä. Eiköhän se ala kohta selviämään, kun huomataan mitä maassamme laittomasti olevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet alkavat tekemään henkensä pitimiksi.

Mistä päättelet, että työttömät eivät "pane tikkua ristiin itsensä tai muiden eteen.". Väitteellesi ei ole mitään perustetta. Se on juuri sitä minkä kuvasin, työttömien alentamista, empatiakyvyn puutetta.

Pekka Pylkkönen

Tietenkää mielestäni valtion ei pidä maksaa palkkaa silloin kun työt tehdään yksityisellä. Juurihan puhuin myös sosiaaliturvan korvaamisesta palkkatyöllä. Kyllä tässä maassa tekemistä riittää. Viime aikoina on puhuttu paljon esimerkiksi siitä että vanhusten- ja lastenhoiva tarvitsee lisäkäsiä. Myös Helsingin taannoinen lumikaaos olisi ollut helppo selvittää käsillä.

Julkinen sektori tuottaa tiettyjä palveluita ilman markkinamekanismia. Varmasti töitä syntyisi ja paljon jos sosiaaliturva ja TESsit poistettaisiin, mutta ehkä julkinen työpaikka olisi tässä inhimillisempi.

Jos valtio lopettaisi korvausten maksun mutta lupaisi kaikille osa-aikaisen työn, mahdollisuus saada rahaa olisi edelleen olemassa. Valitsisivatko työttömät mieluummin rikollisuuden kun työnteon?

Moni työtön toki tekee ja vaikka mitä, en minä sitä. Moni kuitenkin vain vaatii lisää fyrkkaa edelleen vastustan ajatusta siitä että häneltä vaadittaisiin jotakin.

Eikö sinusta olisi reilua ja oikeudenmukaista että ihminen tekee työtä ja saa siitä rahaa, sen sijaan että hän ei tee työtä ja saa silti rahaa?

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #11

Sosiaaliturvan korvaaminen palkkatyöllä ei ole osallistavaa sosiaaliturvaa vaan ihan normaalia palkkatyötä.

Ilmeisesti tällä hetkellä hallituksella ei ole poliittista tahtoa lisätä rahaa vanhusten- ja lastenhoivaan. Siitähän se on vain kiinni. Arvovalinta.

Tiedät itsekin utopiaksi sen, että valtio lupaisi kaikille edes osa-aikatyötä.

En kyllä saa selvää mitä oikeastaan haluat. Sanot:
"Moni kuitenkin vain vaatii lisää fyrkkaa edelleen vastustan ajatusta siitä että häneltä vaadittaisiin jotakin."

Vastustat vai et vastusta?

Tottakai ihmiset tekevät työtä jos niitä olisi. Sehän se koko kirjoituksen pointti oli!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Uskontotieteilijä René Girard esitti aikanaan syntipukkiteorian. Hänen mukaansa kansa tarvitsee pelon ja epävarmuuden keskellä yhteisen vihollisen joka yhdistää heitä. Kun syntipukki on viimein lynkattu, uskoo yhteisö vapautuvansa sitä piinanneesta pahasta. Girardin mukaan tämä kuuluu keskeisesti inhimilliseen kulttuuriin.

Pekka Pylkkönen

Mitkä ne ongelmat ovat joiden syylliseksi syntipukki tässä tarvitaan? Jos ei ole ongelmia, syntipukkien kysyntä käy vähäiseksi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Esimerkiksi työttömiä syytetään Suomessa mm. valtion massiivisesta valtionvelasta. Tämä nyt ainakin tulee ensimmäisenä mieleen. Muita ovat olleet muumuassa korkea verotus, korkeat vuokrat ja ompahan työttömiä syytetty viimeisimmäsyä taantumastakin joitakin luetellakseni.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #5

Näinpä. Sellaisia on helppo syyttää, joilla ei ole yhtenäistä ääntä ja kykyä täten puolustautua mitenkään.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Työttömyys on tietysti valtion velassa vain yksi osatekijä, eikä edes suurin. Toisaalta työikäisestä työpanoksen vaatiminen lienee reilumpaa kuin on lapselta tai vanhukselta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Niin ja lisätäkseni vielä että sinä P.P. olet syyttänyt Syomen työttömiä taskuvarkaudesta. Olin jo unohtaa sen.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Nyt syytän sinua valehtelusta tai tahallisesta väärinymmärtämisestä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #10

Ihme ettet leikinlaskua ymmärrä. Olet kuitenkin jossain vaiheessa muistaaksesni esittänyt että valtio varastaa sinun rahojasi verotuksen muodossa. Mielestäni jännä väite, koska en näe että verotus täyttää varkauden kriteerit. Mutta tästä oli tuossa lisäyksessä kyse.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Jaakolta erinomaista ja inhimillistä ajattelua, kiitos.

Pekka Pylkkönen

Minusta tässä argumentoidaan oleskeluyhteiskunnan puolesta. Sen sijaan että mietittäisiin miten työttömät saadaan töihin, pohditaan syitä sille miksi työttömien pitää antaa saada hengailla.

Jos meillä on työtön ja lisäksi vanhus joka tarvitsee esimerkiksi apua syömisessä, eikö nämä kaksi asiaa voisi panna kohtaamaan? Nyt näyttää siltä että työttömän pitää saada jäädä isommalla rahalla kotiin ja "jonkun muun", eli ei kenenkään, syöttää vanhusta.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

Tässäpä argumentoidaankin perustuslaillisten oikeuksien puolesta. Sinä taas haluat tulkita asiaa oman pääsi mukaan. Työttömät saataisiin töihin jos töitä olisi. Kuten aikaisemmassa kommentissanikin jos vastasin tähän vanhustenhuollon tila on hallituksen arvovalinta. Ei haluta lisätä rahaa sinne.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

P.P. juurihan sote aloille palautettiin soveltuvuuskokeet työn tason ja laadun nostamiseksi. Kaikki ihmiset kun eivät ole sopivia syöttämään vanhuksia vaikka se niin ideaalilta ajatukselta kuulostaakin. Pitäisi huomioida yksilön soveltuvuus ja taipumukset. En minäkään ole syttä suotta merkonomiksi opiskellut, pidän esiintymisestä ja sosiaalisesta työstä kunhan se ei ole liian psyykkisesti kuormittavaa ba fyysisesti raskasta (on huomioitava nimittäin myös yksilön rajoittavat tekijät). Näitä on tullut mietittyä kun työhakemuksiin on kuitenkin kirjoitettava mitä tarjottavaa minulla on yritykselle X, miksi minä olisin juuri paras ja miksi kyseisen yrityksen tulisi juuri palkata minut. Tällä on merkittävä vaikutus yksilön markkina-arvoon ja sijoitukseen työmarkkinoilla. Lisäksi väärä työhön epäsopiva henkilö väärässä työssä tuottaa myös yritykselle vahinkoa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

"Kaikki ihmiset kun eivät ole sopivia syöttämään vanhuksia"

Nyt on vähän ihmisten aliarviointia ilmassa. Toki kaikki ihmiset eivät erota vasenta jalkaa oikeasta, mutta he nyt ovat laitoksissa itse hoidettavana.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #19

En lainkaan ja sinä sitä alunperin ehdotit, mutta tuskin työnkuvaa kuuluisi pelkkä vanhusten syöttäminen. Luulisi sinun sen ymmärtäneen. Hoiva työ on jo lähtökohtaisesti sekä psyykkisesti että fyysisesti raskasta. Siihen ei jokaista edes kelpuuteta.

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen

Kiitos kirjoituksesta, hyvin raealistinen mm. esimerkkeinä, että miten elää 500 eurolla?Jotkut
täällä eivät tunnu ymmärtävän, etteivät kaiki saa töitä, vaikka kuinka yrittäisivät!
Sitä yritetään koko ajan, mutta esimerkiksi ikäsyrjintä on meillä monilla suurin este saada töitä.
Silti eläkeikään on vuosia? Työnantajia ei voi väkisin pakottaa ottamaan töihin.
Miksi valtio ei palkkaa tuottavaan työhön?
Syvästi pettynyt tähän nk. hyvinvointivaltioon, jossa itsekin olen vuosikymmeniä jo maksanut veroja
muidenkin puolesta, mutta kun itse tarvitsisi työtä ja toimeentuloa, sitä ei vain ole sadoista hakemuksista
huolimatta!

Aktivointilaki oli kaiken huippu, suoraan varastamista siitä turvasta, josta itsekin olen maksanut
vuosikymmeniä työttömyysvakuutusmaksuina ja jäsenmaksuina liitoille. Hävettävää toimintaa
tältä hallitukselta. Onneksi se on kohta entinen.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Girardin syntipukkiteoria (1) tuli esiin työttömien syyllistämisen syynä, toinen (2) on kognitiivinen dissonanssi ja kolmas (3) menestyneiden harha. Neljäs (4) voisi olla sosiaalisen horisontin kapeneminen. Lisään vielä sosiopaattien vihreät oksat (5).

2: Työttömien olemassaolo on tosiaan ilmiö, jonka pitäisi kadota, kun meille tulee neokonservatiivinen globalisaatioutopia. Yksinkertaisen maailmanselityksen vastaiset ilmiöt voivat johtaa jopa vihantunteisiin. Globalisaatio itsessään on työttömyyden lisäysmekanismi, alueellinen eriarvoistaja ja yhteiskuntien destabiloija.

3: Esim. yksilön urakehitys on osittain omista ominaisuuksista kiinni, osittain onnesta. Usein kyse on sopivasta tilaisuudesta ja ajoituksesta. Mutta kun onnistumisia kertyy, yksilö pyrkii unohtamaan onnen osuuden. Itseä koskeva maailmanselitys yleistetään muihin, ja epääonnistujat nähdään yksinomaisesti syypäiksi omaan kohtaloonsa.

4: Menestysakselilla sekä ylä- että alapää eristäytyy. Yläpäässä sen tekee 60-80 tunnin työviikko, jota uralla edistyminen vaatii. Yhteiskunnalliset kontakti kuihtuvat ja muuttuvat karrikoiduiksi. Työttömät taas eristyvät ja syrjäytyvät luonnollista tietä. Niinpä on mahdollista elää kohtaamatta kehitysvammaisia, vanhuksia, mielisairaita, jne. Kukin elää omassa (media- ja sosiaali-) kuplassaan.

5: Paljon nykyisestäkin työstä on ns. bullshithommaa, jolle hyvä perustelu löytyy vain palkansaajalta, ja jota palkanmaksaja valitettavasti uskoo. Bullshittyöntekijä puolustaa agressiivisesti leipäpuutaan ja voi olla muidenkin kokemien uhkakuvien formuloija ja maailmanselitysmekanismien vahvistaja.

"... moni varmasti suhtautuu negatiivisesti siihen, että omasta palkasta on pakko maksaa ihmiselle joka ei pane tikkua ristiin itsensä tai muiden eteen..."

Aiemmin koko elämä oli eräänlaisen olemassaolovelan maksua yhteisölle. Oli autettava vanhempia ja isovanhempia, sitten omia lapsia, sitten taas omia vanhempia, siinä ohessa oli paljon yhteisölle kuuluvaa kylätienkunnostusta ja kokkopuiden kasausta. Suomalaisuuteen on aina aiemminkin kuulunut hintalappu.

Pekka Pylkkönen

"Suomalaisuuteen on aina aiemminkin kuulunut hintalappu."

Sehän olisi ilo maksaa jos kaikki osallistuisivat. Olisi vähän kuin samassa veneessä olon meininkiä. Nyt yhdet raatavat ja toiset riistävät.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Hintalappu on nimenomaan siinä, että maksetaan muutaman muun puolesta. Jonkunhan on maksettava esim. vammaiset, vangit jne. Periaatteessa osa vangeista voisi ehkä kustantaa koko vankeinhoidon, mutta olisiko vammaiset sinun mielestäsi tosiaan pakkolopetettava synnytyslaitoksessa, koska kukaan muu ei halua maksaa?

Entäs sitten ideaalinen pärjääjän elämä. Vaipoissaan ollessaan hän ei vieklä voi maksaa, mutta myöhemmin on jollakin tavalla korvattava sekä vauvavaipat, koulutus että lopun vanhussvaipatkin. Kuka luotottaa vauvat? Jyvitetäänkö heidät jollekin luottolaitokselle syntyessään?

Vaatimus kustannusten jaosta yksilökohtaisesti on äärimmäisen itsekeskeinen ja kypsymätön.

Toimituksen poiminnat