Jaakko Impola -

Kohti inhimillisempiä arvoja

Miksi olen politiikassa?

Oikeastaan en haluaisi olla mukana politiikassa. En ole erityisen ulospäin suuntautunut enkä haluaisi herättää paljon huomiota. Koin kuitenkin, että minun on lähdettävä mukaan politiikkaan, koska tuntui, että kukaan ei kyseenalaista moniakaan asioita, mitä meille kerrotaan. Miksi valtion tulee velkaantua vaikka se voisi luoda rahansa itse? Miksi kansallisomaisuus lahjoitetaan pois? Miksi meidän tulisi elättää kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia? Miten voidaan väittää, että Suomi ei olisi korruptoitunut? Jos valta kuuluu perustuslaillisesti Suomen kansalle niin mihin tarvitsemme ylikansallista EU:a? Nyt liian monet eivät koe enää olevansa osa yhteiskuntaa ja voivansa vaikuttaa asioihin.

Politiikka näyttää toimivan hierarkkisesti, asiat sanellaan ylhäältä alas. ”Valtapuolueissa” poliitikko ei saakaan päättää itse, vaan perustuslain vastaisen puoluekurin mukaisesti. Pienpuolueet pysyvät marginaalissa, koska kaikki on kustannettava itse. Puoletuet ja median huomio keskittyy vain isompiin puolueisiin. Meidän tulee kääntää valtapyramidi, kuten sen tuleekin olla. Meillä tulee olla kansanvalta. Ei lobbareiden ja rikkaiden.

Suomessakin on tullut tutuksi ns. "pyöröovimekanismi". Politiikassa olevat tekevät korporaatioille mieleistä lainsäädäntöä ja sen jälkeen saavat hyvän työpaikan yksityiseltä puolelta. Sama toimii myös toisin päin. Pieni piiri pyörii. Puheissa kilpailua korostetaan, vaikka omistus, varallisuus ja valta keskittyy. Rahanvalta ja korruptio ovat yhteenkietoutuneet voimat, jotka tulee purkaa. Ikävä kyllä muutos lähtee vain alhaalta ylös, yksi ihminen kerrallaan. Jostain ja joskus on vain aloitettava.

Raha valuu ulos maastamme

Olemme nähneet noin 30 vuotta veronkorotuksia, leikkauksia ja valtion omaisuuden myymistä. Silti olemme ennästysmäisissä veloissa. Vaikka meillä on korkea veroaste niin silti palvelut vain huononevat. Mihin rahat menevät?

  • Vahva euro on haitannut kilpailukykyämme ja kauppataseemme on noin 500 miljoonaa alijäämäinen. Kilpailukyvyn vahvistaminen eurossa ollessa on mahdollista vain heikentämällä työläisten oloja esim. työaikaa pidentämällä ja palkkoja alentamalla. Isommaksi ongelman tekee se, että kaikki muutkin euromaat pyrkivät tekemään samaa. Kuinka alas pohjalle työläiset ovat valmiita menemään?

  • Euron myötä yksistään valtion korkokuluina menetämme n. 1200 miljoonaa joka vuosi. Vuosina 1985-2015 tämä tekee 80 000 miljoonaa. Markkamääräinen keskuspankkirahoitus on lopetettu 1985, joten olemme joutuneet velkaantumaan siitä asti.

  • Osa teollisuudesta on muuttanut pois liian kireiden päästötavoitteiden vuoksi. Olemme ulkoistaneet työt ja saasteet mm. Kiinaan ja saaneet työttömyyttä. Suomi on yhtenä harvoista maailmassa vähentänyt päästöjään ja on noin viidenneksi paras koko maailmassa. Päästömme suhteutettuna maapallon ja ihmiskunnan päästöihin on vain 0,07 promillea! Olisi jo aika puolustaa kotimaista tuotantoa.

  • Menetämme EU:n jäsenmaksuina noin 500 miljoonaa joka vuosi. Olemme menettäneet nettona vuosina 1995 - 2014 4 600 miljoonaa.

  • Pauli Vahteran laskelmien mukaan maahanmuuttoon menee 3 200 miljoonaa vuodessa. Dublinin sopimuksen puitteissa kaikki turvapaikanhakijat tulisi palauttaa maahan johon he ovat ensimmäisenä tulleet.

  • Monikansalliset korporaatiot mielellään hyödyntävät korkeaa koulutustasoamme ja infraa, mutta eivät suostu maksamaan veroja Suomeen. EU-komission mukaan koko harmaan talouden arvioidaan tekevän 13 000 miljoonan euron veromenetykset vuodessa. Eli veroasteemme voisi olla 6 prosenttiyksikköä alempi jos ns. veropakolaisuus ja harmaa talous saataisiin kuriin! Kyseessä on arvio, mutta vaikka todellisuus olisi vain 10% siitä summa olisi silti valtava.

  • ETLA:n arvion mukaan valtio maksaa satojen miljoonien arvosta turhia ja haitallisia yritystukia.

  • Valtionyhtiöitä on myyty 17 500 miljoonalla 1991-2015. Valtionomaisuuden ideologinen myynti alihintaan on lopetettava, sillä siitä on koitunut huomattavia tappioita ja tulonmenetyksiä. Perusinfran on kuuluttava valtiolle. En halua, että esim. vedestä ja rautatieverkosta tulee samanlainen tuloautomaatti ylikansallisille veronkiertäjille, kuten sähköverkoista tuli.

  • Kaivoslakia tulee uudistaa. Maamme mineraalien kuuluu rikastuttaa suomalaisia eikä ulkomaisia pääomasijoittajia.

Lähituotanto ja pienet yksiköt kunniaan

Jos kykenisimme suojelemaan omaa tuotantoa meidän kauppataseemme pysyisi parempana. Osaamme tehdä Suomessa kuitenkin melkein mitä tahansa. Miksi emme tekisi? Muutetaan asioita, jotta voimme tehdä! Ympäristönkin kannalta olisi järkevää, että tuotanto olisi mahdollisimman lähellä kuluttajaa. On vaikeaa ymmärtää miksi esim. lihaa pitää tuoda Brasiliasta Suomeen. Suomalainen ruoka on maailman puhtainta. Suomalainen "perusruoka" on jopa puhtampaa kuin ulkomainen luomu! Pohjoinen sijainti mahdollistaa vähäisemmän kasvimyrkkyjen käytön. Antibioottejakaan ei käytetä niin paljoa kuin muualla. Kannattaa suosia paikallisia pieniä tuottajia ja palveluita. Näin raha jää kiertämään lähiseudulle ja lisää täten elinvoimaisuutta.

Pieniä yksiköitä on suojeltava. Esim. pienissä kouluissa korostuu turvallinen ja kannustava ilmapiiri, motivoituneet opettajat sekä vähäinen häiriökäyttäytyminen. On virhe alasajaa toimivat yksiköt, kuten Oulaisten Oulaskankaan synnytysosasto ja Raahen sairaalan anestesialeikkausosasto. Ideologinen keskittäminen on virhe, eikä sille ole edes taloudellisia perusteita. Siksi SOTE:kin pitää estää.

 

Eroon ikuisesta velkaantumisesta

1990-luvun laman isoimpana virheenä pidettiin ulkomaisia valuuttaluottoja. Mitä meillä on nyt? Niin yksityiset, yritykset kuin valtiokin on velkaa vieraassa valuutassa ennätysmäisesti! Meidän pitää palauttaa oma raha, jotta emme ole riippuvaisia ulkomaisesta velasta. Jos meillä olisi oma raha valtion ei tarvitsisi lainata rahaa yksityisiltä pankeilta ja olisi täten käytännössä velaton. Oman rahan avulla voisimme myös tehdä kokeiluja. Esimerkiksi työn sivukulujen osalta Tyel-maksu voitaisiin poistaa kokonaan esim. viideksi vuodeksi ja aukko valtiontaloudessa paikattaisiin yksinkertaisesti painamalla uutta rahaa.

Jotta raha toimisi parhaiten vaihdon ja hyvinvoinnin välineenä, sitä tulisi lisätä sinne missä sitä ei ole. Eli rahaa pitäisi saada enemmän heille sadoille tuhansille, jotka ovat nyt leipäjonossa ja köyhiä. Köyhiä arvioidaan olevan 650 000 ihmistä, ja lisäksi noin 200 000 ihmistä elää köyhyysriskissä. Opinto- ja työttömyystukileikkaukset tulee perua. On käsittämätöntä, että opiskelijat pakotetaan velkaantumaan, vaikka mitään takeita työllistymisestä ei monilla aloilla ole. Myös aktiivimalli pitää purkaa, koska se on sekä tukileikkuri, että nöyryyttävä eikä edistä työllistymistä. Alimpia eläkkeitä on korotettava, koska kolmasosa eläkeläisistä elää köyhyysrajan alla. Perusturva pitäisi saada myös yrittäjille, koska joka viides yksinyrittäjä elää köyhyysrajalla. Kotihoidontukea on nostettava alle 3-vuotiailta 600€/kk. Rahat näihin parannuksiin voidaan ottaa yllä listaamistani kohdista. Kokonaiskustannus olisi luultavasti 1-2 miljardia eli varaa on.

Voitto vai hyvinvointi

Rahan tekeminen heikoimmassa asemassa olevilla on loputtava. Nyt olemme nähneet, kuinka huonosti voi käydä, kun yksityistäminen on ulotettu koskemaan vanhustenhuoltoa ja päiväkoteja. On kaksi vaihtoehtoa. Joko valvontaa lisätään tai toiminta siirretään takaisin kokonaan valtiolle ja kunnille. Lopulta osakeyhtiöiden ainoa tehtävä on tehdä voittoa.

Rikkaat ovat aina pärjänneet ja pärjäävät. Köyhistä yhteiskunnan täytyy huolehtia. Samalla tulee hoidettua monta muutakin tärkeää asiaa. Näitä ovat mm. kansantalouden kokonaiskysynnän ja BKT:n kasvaminen. He joilla rahaa on vähän käyttävät sen kulutukseen, joka ruokkii erityisesti pien- ja keskisuuria yrityksiä. P&K-sektori on ollut paras työllistäjä, joten työllisyyskin paranee. Pienyrittäjiä auttaisi arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korotus. Myös yhteiskunnan arvomaailma pehmenee. Yhteenkuuluvuus lisääntyy. Toisten huomioonottaminen lisääntyy. Ns. sisäiset arvot ottavat vallan yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Näillä eväillä yhteiskuntaan on saatavissa toivon ja luottamuksen ilmapiiri.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Mitä tuohon muuta lisäisi kuin sen, mitä Adolf Ehrnrooth sanoi eläessään: "Tämä maa on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa!".

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

Toinen hyvä: Presidentti Risto Ryti:

"Kansani pelastumiseen ja onnelliseen tulevaisuuteen en hetkeksikään ole menettänyt uskoani. Pahimmat vihollisemme ovat omassa keskuudessamme ne, jotka itsekkäistä syistä ovat valmiit uhraamaan kansakunnan elinedut ja ne, jotka jatkuvasti ja toistuvasti julistavat totuutena sitä, minkä tietävät valheeksi."

Toimituksen poiminnat